Mulla on ihastus. Varmaan jokaisella teinitytöllä on ihastus ja useimmat voi potea samaa ongelmaa kun mäkin. Miksei ihastus huomaa mua? Me ollaan samalla luokalla ja nähdään koulussa joka päivä. Siltikin musta tuntuu että se välillä vaan vilkaisee mua jos sattuu muistamaan et mäkin oon olemassa. Se juttelee parin tytön kanssa ihan normaalisti ja heittää läppää mutta mulle se ei sano edes moi. Nyt oon alkanut tajuamaan että se on mun oma vika kun en juttele ja oon aika huomaamaton. En vaan keksi sanottavaa ja sit kaikki jää siihen. Seuraavan kanssa mä aion toimia paljon viisaammin, ja mennä rohkeasti juttelemaan.

Asiasta paistinpannuun, meillä oli vieraana äitini ystävä. Tosi kiva tyyppi, opetti minut pelaamaan mahjongia. Jos joku kiinnostunut haluaa kokeilla, menkää Älypäähän. Oon pelaillut sitä päivät pitkät enkä ole kyllästynyt ollenkaan! Muutenkin tämä äitin kaveri on tosi innostava ja hauska tyyppi. Me ollaan kirjeenvaihdossa ja kirjoitellaan toisillemme sellaista tarinaa. Oon huomannut että useimmat mun aikuiset 'ystävät' ovat mukavempia kuin mun ikäiset tytöt. Ne ymmärtää mun juttuja ja jaksaa kuunnella sekä neuvoa. Kiitos että olet olemassa äitini ystävä!

Rakkaudella Sipu

Heippa!

Olen Sipu, tämän blogin pitäjä. Pakko sanoa ihan näin aluksi ettei tämä ole mikään angstiblogi. Kirjoitan elämästäni, haaveistani ja pohdinnoistakin. Kyllä suruakin mun elämään mahtuu mutta pyrin aina täällä kirjoettaessani olemaan iloinen.
Olen siis koulua käyvä tyttö, asun vanhempien luona ja mulla on sinivihreät silmät. Kaiken muun saatte selvittää ihan itse. Tästä tulee aika lyhkänen teksti ja ette saa varmaan mitään kuvaa vielä musta mutta ajan kanssa! Ja ainiin! Varoitus: Muotikammoiset voivat lähteä lätkimään ja mitä pikemmin, sen parempi.

Rakkaudella Sipu